ZOLGENSMA

Zolgensma, yleisnimeltään onasemnogeeniabeparvoveekki, on tarkoitettu SMA:n eli kromosomiin 5q liittyvän spinaalisen lihasatrofian hoitoon. Zolgensma on geeniterapialääke, joka annetaan potilaalle vain kerran.

Hoidettavat potilaat

Myyntiluvan (European Medicines Agency 18.5.2020) mukaisesti lääkettä voidaan käyttää seuraavilla potilasryhmillä.

Kliinisen SMA1-diagnoosin saaneet potilaat.
Korkeintaan 3 SMN2-kopiota omaavat oireettomat ”potilaat”, joilla geenitestin nojalla todennäköisesti tulee puhkeamaan SMA-tauti.
Korkeintaan 3 SMN2-kopiota omaavat potilaat, joilla on kliininen SMA2- tai SMA3-diagnoosi.

Toistaiseksi muodostunut tutkimusnäyttö keskittyy ryhmiin 1. ja 2.

Myyntilupa ei rajoita hoidettavien potilaiden ikää.

Lääkkeen käyttöä koskeva eurooppalaisen lihastautien asiantuntijaryhmän laatima lausunto: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7347351/

Lääkeyhtiö tutkii Zolgensmaa myös lannepistona annettavana hoitona. Tutkimuksissa on mukana SMA2-potilaita: Zolgensma-tutkimus SMA2-potilaille. Ko. hoidolle ei ole vielä myyntilupaa.

Tehokkuus

Tutkimustiedon mukaan Zolgensma vähentää tyypin 1 spinaalista lihasatrofiaa sairastavilla vauvoilla keinotekoisen ventilaation tarvetta, pidentää elämän pituutta ja parantaa likuntakykyä. Zolgensmalla hoidetut SMA1-vauvat saavuttavat kehitystason, johon taudin luonnollisessa kulussa ei ikinä päästä, kuten istumisen tuetta. Ensimmäisissä hoitokokeissa olleet vauvat ovat nyt (vuonna 2021) 5-vuotiaita. Heidän toimintakykynsä on tänä aikana pysynyt samana tai parantunut, mikä viittaa pitkäaikaisiin hyötyihin.

Zolgensmaa tutkitaan myös potilailla, joille hoito on annettu ennen oireiden alkua. Ennen oireiden alkua annettu hoito on tutkimuksissa hyödyttänyt potilaita vielä enemmän ja suuri osa potilaista, joille todennäköisesti kehittyisi SMA1, ovat pystyneet jopa kävelemään.

Antotapa

Lääke annetaan potilaalle vain kerran ja sen toivotaan vaikuttavan koko elämän ajan. Lääke annetaan infuusiona laskimoon sairaalassa. Potilaalle tehdään ennen infuusiota ja sen jälkeen useita kokeita, kuten maksa- ja verikokeita, ja hänelle annetaan kortikosteroidilääkkeitä haittavaikutusten riskin vähentämiseksi.

Lääketyyppi ja toimintaperiaate

Zolgensma on lääketyypiltään geeniterapia. Lääke sisältää AAV9-viruksia, jotka on geneettisesti muokattu sisältämään SMA-potilailta puuttuva SMN1-geeni. Virukset kuljettavat SMN1-geenin soluihin, jotka alkavat tuottaa SMA-potilailta puuttuvaa SMN-proteiinia. Hoidon kannalta tärkeimmät kohdesolut ovat liikehermosolut, jotka SMA-sairaudessa kärsivät. Zolgensma vaikuttaa SMA-sairauden perussyyhyn.

Lääkeviranomaisten dokumentaatio

Euroopan lääkevirasto EMA:n laatima lääkkeen valmisteyhteenveto, joka löytyy myös lääkepakkauksesta tulostettuna: Valmisteyhteenveto.

Suomen lääkevirasto FIMEA:n laatima Zolgensma-lääkkeen arviointiraportti: Fimean arviointiraportti.

Käyttö Suomessa

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko on 27.10.2021 hyväksynyt suosituksen, jonka mukaan Zolgensmaa voidaan Suomessa käyttää niiden SMA1-potilaiden hoitoon, joilla on 2 SMN2-geenin kopiota. Lisäksi SMA1-potilaiden sisaruksilla, joilla niinikään on 2 SMN2-geenin kopiota, voidaan hoitoa käyttää vaikkei SMA1-taudin kliinistä diagnoosia heillä vielä olisi.

Palkon suositus: https://palveluvalikoima.fi/-/onasemnogeeniabeparvoveekki-zolgensma-sma-taudin-hoidossa

Käyttö Euroopassa

Zolgensma on otettu kansallisella päätöksellä korvattavien hoitojen joukkoon 8 Euroopan maassa: Saksassa, Itävallassa, Slovakiassa, Tsekissä, Iso-Britanniassa, Italiassa, Unkarissa ja Tanskassa. Näistä 6:ssa hoito on käytössä myös vielä oireettomilla potilailla. Slovakiassa ja Tsekissä käyttö rajoittuu oireisiin SMA1- potilaisiin. Lähde: tiedusteltu lääkevalmistajalta. Tieto on päivitetty 10.6.2021.

Tutkimukset

Alla olevissa tutkimusyhteenvedoissa on keskitytty SMA1-potilaisiin, joilla on taudille tyypillisin SMN2-geenin kopiomäärä eli 2 SMN2-kopiota. Tämä helpottaa hoitotulosten ja taudin luonnollisen kulun vertailua.

SMA1-taudin luonnollinen kulku

PNCR

SMA1-potilaille tehty luonnollisen taudinkulun seurantatutkimus. Potilaista 23:lla oli 2 kopiota SMN2-geenistä. 14 kk seurannan jälkeen heistä 25% oli elossa tarvitsematta pysyvää hengitystukea. Potilaiden liikuntakyky taantui: 0% potilaista pystyi istumaan tuetta.

Lähde: Fimean arviointiraportti

SMA1-potilaiden hoito

CL-101 (START)

12 SMA1-potilaalle tehty faasin I tutkimus. Potilailla oli 2 kopiota SMN2-geenistä. Potilaita hoidettiin Zolgensmalla alle 8 kk iässä. 24 kk seurannan jälkeen 100% potilaista oli elossa tarvitsematta pysyvää hengitystukea. Potilailla havaittiin liikuntakyvyn paranemista: 75% potilaista pystyi istumaan tuetta, 92% pystyi kannattelemaan päätään ja 17% pystyi kävelemään tuetta. Hoidosta ei aiheutunut tutkimuksen aikana ilmaantuvia pysyviä haittavaikutuksia.

Lähde: Fimean arviointiraportti

CL-303 (STR1VE-US)

22 SMA1-potilaalle tehty faasin III tutkimus. Potilailla oli 2 kopiota SMN2-geenistä. Potilaita hoidettiin Zolgensmalla alle 6 kk iässä. 14-18 kk seurannan jälkeen 91% potilasta oli elossa tarvitsematta pysyvää hengitystukea. Potilailla havaittiin liikuntakyvyn paranemista: 64% pystyi istumaan tuetta, 85% pystyi kannattelemaan päätään ja 5% pystyi kävelemään tuetta. Hoidosta ei aiheutunut tutkimuksen aikana ilmaantuvia pysyviä haittavaikutuksia.

Lähde: Fimean arviointiraportti

CL-302 (STR1VE-EU)

32 SMA1-potilaalle tehty faasin III tutkimus. Potilailla oli 2 kopiota SMN2-geenistä. Potilaita hoidettiin Zolgensmalla alle 6 kk iässä. 14-18 kk seurannan jälkeen 97% potilasta oli elossa tarvitsematta pysyvää hengitystukea. Potilailla havaittiin liikuntakyvyn paranemista: 44% pystyi istumaan tuetta, 77% pystyi kannattelemaan päätään ja 3% pystyi kävelemään tuetta. Hoidosta ei aiheutunut tutkimuksen aikana ilmaantuvia pysyviä haittavaikutuksia.

Lähde: Lääkeyhtiön tiedote

LT-001 Pitkän aikavälin seuranta

10 SMA1-potilasta, jotka osallistuivat CL-101 (START) -tutkimukseen, seurattiin 5 vuotta Zolgensma-hoidon jälkeen. 100% potilaista oli edelleen elossa tarvitsematta pysyvää hengitystukea. Potilaiden liikuntakyky oli pysynyt samana tai parantunut: kaikki potilaat säilyttivät kaikki CL-101-tutkimuksen aikana saavutetut kyvyt ja lisäksi 2 potilasta oli alkanut kävelemään CL-101-tutkimuksen jälkeen. Tutkimuksen aikana ei ilmaantunut hoitoon liittyviä haittavaikutuksia.

Lähde: https://jamanetwork.com/journals/jamaneurology/fullarticle/2780250

Hoito ennen oireiden ilmaantumista

SPR1NT

14 vauvaa, joilla oli geneettisesti todettu SMA-sairaus ja 2 kopiota SMN2-geenistä, hoidettiin Zolgensmalla ennen SMA:n oireiden ilmaantumista. Hoito annettiin pääsääntöisesti alle kuukauden iässä. Näille hoidettaessa vielä oireettomille potilaille todennäköisesti kehittyisi SMA1-sairaus. Vauvoja seurattiin 14 kk ajan. 100% potilaista oli elossa tarvitsematta minkäänlaista hengitys- tai ravintotukea. Potilailla havaittiin liikuntakyvyn paranemista: 100% pystyi istumaan tuetta ja 64% pystyi kävelemään itsenäisesti. Hoidosta ei aiheutunut tutkimuksen aikana ilmaantuvia pysyviä haittavaikutuksia.

Lähde: Lääkeyhtiön tiedote